Töissä on niin kiirettä että en ole ehtinyt paljon kirjoitella

Pojat pääsivät käymään kaikki laitumella ruotsin reissun jälkeen. Mielipide, että laidun ei ole kisa tai kovassa treenissä oleville hevosille, vahvistui taas. Kaikilta hevosilta lähti joitakin kenkiä ja pieniä ruhjeita syntyi. Kärpäset ja paarmat lisättynä jatkuvalla helteellä teki sen, että mennessä laitsalle hevoset suorastaan juoksivat sinua vastaa ”please ota minut sisään”. Onko se nyt sitten sen väärti että jotkut uskovat että hevonen viihtyy parhaiten laumassa laitumella. Uskon, että nykyhevoset ovat tottuneet vähän eri hyvin vointiin!

Ruotsin reissun jälkeen on nimetty PM lähtijät. Mielestäni kaikki oikeutetut pääsivät mukaan, hyvä näin. Katsoin just ruotsin tulokset Uppsalan sivuilta ja voi vain todeta että kyllä tytöt olisivat pärjänneet loistavasti myös Ruotsin mestaruus kisoissa. Vähän tummia pilviä tuo taivaalle se jos Suomessa ei järjestetä yhtään kisaa ennen PM kisoja. Hyvä vire niin kuin vähän laantuu jos joutuu odottamaan syyskuun loppuun ennen kuin pääsee taas näyttämään osaamista.

Sonylla oli vielä yksi jälkitarkastus, kun ei aina ole ollut oma itsensä laukassa. Päässä oli kaikki hyvin! Löydettiin sen sijaan niskassa pientä arkuutta. Mielestäni on luonnollista että jos pää on ollut kipeä tulehduksesta, niin sen helpottamiseksi on päättä pidetty huonossa asennossa. Totta kai niska silloin tulee kipeäksi.

Kadi ja Luke ovat ottaneet rauhallisesti meidän lähestymisharjoitukset. Lukella on jo hypätty selkään laukassa. Kaikki on niiden osalta erittäin hyvin. Luulen että niistä tulee erinomaisia, näyttäisi että oikein tykkäävät vikellyksestä. Harmi vain että ehkä emme pääse nyt kisaamaan heidän kanssa tänä vuonna. Vaikka ekat kisat ovat usein vain käynnissä, niin niistä on suurta hyötyä. On huomattavasti vaikeampaa jos kotona on päästy niin pitkälle että ekat kisat pitäisi suorittaa jo laukassa.

Huomaa että kesä on pitkällä kun yöt ovat pimentyneet. Ei kun kaikki irti mitä on jäljellä tästä kesästä.

Roy
ps. meidän jo perinne loma, on kuninkuus raveissa tulevana viikonloppuna.

Mainokset

Loma Loppu

19.07.2011

Loma loppui ehkä mahdollisimman parhaalla tavalla, ruotsin kisareissuun. Koko reissu oli yhtä isoa menestys tarinaa. Mielestäni kaikki tekivät loisto suorituksia ja näyttivät Ruotsalaisille että kyllä olemme nousemassa kovaa vauhtia heidän tasolle. Meidän ryhmässä vallitsi ehkä poikkeuksellisen hyvä henki joka veti koko joukon aina vain parempiin suorituksiin. Tällä ryhmällä lähden vaikka heti uudestaan mihin vain.

Kävimme tänään tarkistamassa Sonyn päätä ja mitään ei löytynyt. Nyt hoidettiin viimeisiä niskanikamien lihaskiinnityksiä jotka olivat kipeitä. Tämä voi olla tämän hetkinen syy vaihtelevaan haluun laukata. On hyvin ymmärrettävää että jos otsaontelon tulehdus johti siihen että päätä särki, niin sitten pitämällä päätä huonossa asennossa niska meni jumiin. Toivoa on taas, että Sony voi kohta olla omalla tasolla, vaikka ei Ruotsissa yhtään huonosti mennytkään!!!

Roy

Tässä osoitteet mistä näkyy kisat netissä.

Lauantai
http://qrodo.com/event/svenska-mästerskapen-i-voltige-2011:-lördag/1899/qrodochannel

Sunnuntai
http://qrodo.com/index.php?section=event&id=1900&channel=

ps. myös ruotsalaiskommentaattori kehui suorituksia!

Sony on ollut vähän parempi ja päätimme että lähdemme sittenkin Ruotsiin kilpailemaan. Vaihdamme toki luokan yhden pykälän alaspäin mellanklassiin. Näin ollen joukkueessa kilpailee vain 5 ja Sony pääsee vähän helpommalla. Näin myös laina joukkueenjäsenet saavat rauhassa keskittyä omaan suoritukseen. Treenit ovat mielestäni sujuneet erittäin mallikkaasti kuumuudesta piittaamatta. Välillä tulee jo tosi super laadukkaita suorituksia. Tarvittaisiin vain tasaisuutta niin homma olisi jo täydellistä. Vielä muutama treeni ennen tämän kauden ensimmäistä ulkomaan reissua omilla hevosilla.

Heinät ovat onnellisesti vintillä joten ei kun sadetta tänne päin, koska kaikki kärsii jo kuivuudesta. Ukkoskuurot ovat kaikki kiertäneet meidät ja mielestä lomani aikana ei ole satanut kuin juhannus aaton aattona.

Luke ja Kadi ovat edistyneet erittäin hyvin. Päätimme muuttaa Muumin kutsumanimen Kadiksi. Seuraava suuri askel heille on, että lähestytään laukassa ja sitten vielä hypätään selkään. Tämä vaihe on ehkä kaikista kriittisin opettelussa. Jos Hevonen pelästyy, niin siitä voi muodostua vaikea ongelma. Myös vikellyksessä ehkä pahimmat tapaturmat sattuvat just tässä vaiheessa, koska hevonen voi helposti pelästyä ja yrittää potkaista ”hyökkääjää” eli vikeltäjää. Luottamus Lukeen ja Kadiin on kuitenkin suuri koska he eivät ole esittäneet minkäänlaista elettä että eivät tykkäisi tästä. Tietysti on edettävä erittäin pienin ja varovaisin askelin että saisimme niistä kaksi hyvää vikellyshevosta. Mielestäni meillä ei ole vielä ollut hevosta joka olisi joskus ollut loppuun koulutettu. Uutta opitaan kaikki joka päivä.

Roy

Kuin tervaa joisi

03.07.2011

Sonyn päävaiva on palannut ja ehkä vielä astetta pahempana kuin ekalla kerralla. Allergialääke ei vaikuta yhtään ja viemme sen ensi viikolla taas lääkäriin jos saamme ajan. Pahin pelko on että neste ja tulehdus on palannut otsaan ja se ei johdu allergiasta vain jostain ihan muusta joka ei ole parannettavissa. Eli Ruotsin reissu joukkueelle on förbi. Miten tämä epäonnen kierre ei loppu koskaan… vai onko hevosten kanssa aina tämmöstä taistelua. Aina välillä tulee tunne että tekisi mieli ripustaa hanskat naulakkoon ja jatkaa taas normaalia elämää ilman hevosia. Toisaalta taas, kyllä joskus työtä tekevä palkkansa saa.

Ei edes se, että heinä on onnellisesti tehty, pelasta tätä tunnetilaa. Isoista paaleista on osa vielä pellolla mutta se ei ole koko maailma jos kastuvat vähän päältä. Uudet hevoset etenevät mielestäni tosi hyvin myös.

Henkilökohtaisesti minut pelastaa se, että olen saanut erittäin paljon hyvää palautetta monelta taholta kirjoituksistani. Lämmittää tosi paljon sydäntä, koska olen nuoruudessani taistellut lukihäiriön ja kirjoittamisen kanssa. Vedin aina äikästä ja Suomen kielestä ala-arvoisia numeroita. Mutta ehkä tämä on myös esimerkki siitä että ei periksi anneta koskaan…

Roy