Sateinen päivä

Tämmöisenä päivänä olisi parasta vain pysyä kotona sateelta suojassa. Hevosihmiset eivät pientä sadetta pelkää ja suunnistimme heti aamusta Enjalan tallille estekisoihin. Mirka on innostunut Kadilla hyppäämään ja olihan Kadi estehevonen Latviassa ennen kuin tuli Suomeen. Lähinnä mentiin voittamaan Mirkan pelko koska viime treeneissä Mirka tippui kolinalla. Kaikki meni erittäin hienosti ja kyllä Kadista näkee että on joskus hypännyt ennenkin. Olen aina ollut sitä mieltä että hevosille monipuolinen harrastaminen on eduksi. Tämä tietysti ei päde kaikille, mutta suurin osa hevosista nauttii kun saavat tehdä eri asioita. En tarkoita että ihan tosissaan voi tehdä kaikkia mutta seuratasolla menee ihan hyvin.

Tämä sade alkaa vähän huolestuttaa koska meillä on vielä yksi kolmasosa kauroista puimatta. Luin perjantaina että koko suomessa on vain puitu puolet toistaiseksi. Miten tässä mahtaa käydä, ei muutama poutapäivä pelasta. Toinen huoli on sitten kyntäminen, tulee varmasti aika kuraista menoa. Maa on niin läpi märkä että se ei juurikaan kanna enää mitään raskaita koneita. Haasteelliseksi käy tämä viljely harrastus.

Sipoossa on tänään tehty ravi historiaa, nimittäin Ingmanin oma kasvatti ja omistama Brad de Veluwe on voittanut Euroopan koko eliitin UET kisoissa. Voittosumma oli vaivaiset 200.000 euroa, onnea heille! Kiva kun näin pienestä kunnasta tulee näin hyviä hevosia. Ehkä mekin joskus voitetaan koko Eurooppa, toivossa on hyvä elää Pitäisikö heitä pyytää sponsoroimaan meidän lajia?

Olen tässä itsekseni joskus miettinyt että olisi kiva kerätä kaikki tallin omistajat kylästä yhteen. Mielellään tietäisi mitä muut puuhailevat ja tietysti vois tehdä yhteistyötä. Luulen että kylällä on varmaan 10-15 tallia. Kaikilla vain on samat kiireet ja luulen että kukaan ei halua ryhtyä haalimaan porukkaa yhteen.

Roy

I still haven´t found what I ´m looking for

Oli aivan liikaa mutta sanoja ostaaksemme uutta heppaa. Ei mitään selkeetä vikaa, mutta kun kerran tosi kilpailumielessä ollaan liikkeellä, niin ei voi valmiiksi ostaa mahdollisia ongelmia. Niitä kun on muutenkin aina hevosissa. Jotenkin on taas ihan tyhjä ja tyhmä olo hevoskaupoista. Vedetään vähän henkeä ensin, ja katsotaan sitten muutaman viikon päästä, joko löytyisi uutta intoa.

Nyt pidetään Geron valmennus ja horse show esitys ja sitten uutta kautta kohti. Ja tietysti kauden päättäjäiset myös.

Roy

Leevi Mallina

Sailor

It Will Rain

Tässä Leevin työnäytös, siitä hevosesta oli niin moneen tarkoitukseen, myös mallina olemiseen.
Nämä kuvat olivat esillä ensimmäistä kertaa nyt keväällä Kluuvin galleria näyttelyssä ja ovat itse asiassa juuri nyt valokuvafestivaalilla Liettuassa. Kuvaajana toimi valokuvataiteilija Wilma Hurskainen.

Nettisivuillani http://www.wilmahurskainen.com on lisää tämän sarjan kuvia kohdassa The Woman Who Married a Horse.
Käykää katsomassa mitä kaikea hevosaiheita voi olla.

Syksy tulee!

Aurinko paistaa ihanasti ulkona ja syksy on täällä.

Vikellyksessä mietitään kovasti jo mitä ensi vuonna tehdään. Joukkue sai uuden jäsenen, Martan tilalle tulee pikkusista Vuokko. Tällä joukkueella on nyt kolme vuotta aikaa olla juniori joukkue. Jos kaikki onnistuu ja ryhmä hitsaantuu yhteen niin uskon, että kolmessa vuodessa saamme pitkästä aikaan joukkueen PM kisoihin, jopa vaikka mitalille. Eilen aloitti myös aivan uusi alottelijoiden ryhmä. Olivat kuulemma tosi innostuneita ja myös yllättävän hyviä heti ensimmäisellä kerralla. Bagira ryhmä on vähän sekaisin koska Bagiran kanssa laukkajoukkue tekeminen tuli tien päähän. Kovasti sovitellaan nyt laukkajoukkue hevosen viittaa Kadille. Jos Mandy, joka on meillä ylläpidossa, lähtisi vaikka pois niin uskon että Bagirasta saa tulla uusi käynti hevonen. Ajatuksena oli myös että voisimme kokeilla parivikellystä Lukella.Tiistaina on enää viikko aikaan kunnes uudelle hevoselle tehdään ostotarkastus. Katsotaan miten käy. Kyllä tälle uudelle nopeasti löytyy paikka meidän vikellysryhmässä. Luulen että hevosten kierrättäminen eri tehtävissä on vain hyväksi. Nopeasti asiat vain tehdään niin kuin aina ennenkin koska se on helpointa. Kierrättäminen taas tuo uusi ulottuvuuksia ja kehittämisen inspiraatio säilyy sekä vikeltäjissä että hevosissa.

Tänä syksynä on monta erikoisasiaa. Gero tulee valmentamaan, pääsemme Hihsiin esiintymään ja vielä oli jokin muu esiintyminen myös. Tietysti myös maajoukkue valmennukset jatkuvat Ypäjällä. On myös ollut puhetta että yrittäisimme saada Lassen vetämään juoksutus kurssia. Kyllä tähän vikellykseen panostetaan tänä päivänä paljon enemmän kun aikoihin Ja vielä Annista ja Aimesta tulee maamme ensimmäiset vikellysvalmentajat kun vaan läpäisisivät koulun.

Roy

Kiitos Grann talli!

Olitte taas järjestäneet aivan upeat vikellyskisat. Ja jostain ihmeen syystä, vaikka luvattiin sadetta ja reilusti sunnuntaille, saitte sen myös poistumaan. Vaikka lähtijöitä oli paljon, aikataulut ei juurikaan lipsuneet. Oli myös ihana todeta että näin monella lähtijällä meille jäi aina riittävästi aikaa verkata seuraavaa hevosta ennen suoritusta. Tämä on yleensä ongelma tynkä kisoissa. Monelle kyllä päivä oli pitkä mutta uskon että kaikille jäi aivan mahtavan hyvä fiilis. Tässä tunnelmassa jaksaa koko talven odotella ensi kautta ja uusia kisoja.

Mukana meillä oli koko ryhmä. Viisi hevosta ja 20 vikeltäjää. Jos aloitan meidän kaikista pienimmistä, niin en löydä tarpeeksi hyviä sanoja ylistämään heidän aivan upeata suoritusta. Viikko ennen kisoja uusittiin kür yhden vikeltäjän loukkaantumisen takia, se nostaa vain heidän arvostusta. Olin mukana viimeisissä harkoissa ennen kisoja punttaajana ja voin helposti todeta että kyllä kaikki tekivät ylisuorituksen kisoissa. Toinen sija seitsemästä joukkueesta oli täysin ansaittu. On myös huomioitava että voittajien pienin tyttö oli pidempi kuin meidän pisin. Parissa nähtiin oikein hienot suoritukset molemmilta pareilta. Nelli ja Mira hävisivät PM kävijäparille vain muutaman kymmenysosan, ei paha. Paula ja Heta esittivät ennen näkemätöntä parivikellystä Suomessa upealla ohjelmalla, voitto tuli ylivoimaisesti 6,8 pisteellä. Pisti oikein miettimään että mitä tästä nyt sitten seuraa… Yv meni ihan ok, ei yllätyksiä mihinkään suuntaan, ehkä paras rutistus oli jotenkin poissa. Laukkajoukkue tsemppasi oikein kivan suorituksen myös, parantamisen varaa kyllä löytyy.

Kisojen toiseksi paras asia oli meidän hevoset. Kaikki menivät erittäin hienosti ja osasivat käyttäytyä erittäin mallikkaasti. Ehkä kaikkein pahin yhdistelmä on mennä kahdella hevosella kisoihin, silloin he ovat koko ajan niin toistensa perään. Nyt kun ryhmä oli isompi, ei ollut niin väliä vaikka yksi meni kisasuoritukseen. Sony parantaa vieläkin viimevuoden sairastelun jälkeen. Luke meni erittäin hyvin huomioiden että keväällä ei vielä hypätty laukassa selkään. Kadia kaikki kehuivat niin isoksi ja kauniiksi. Hyvin se myös meni mutta se tarvitsee vielä paljon harjoitusta että paranee. Mandy oli itse rauhallisuus ja Bagira oli oma itsensä myös.

Tänään kun tarkistin blogiohjelmaa, huomasin yllättäin että Leevin muistelmat oli taas suosituin artikkeli. Tulin siihen tulokseen että jos Googlaa ”iso vikellyshevonen” tulee Leevin muistelmat kärjessä. Vieläkin tuntui pieni pisto sydämessä kun luin mitä olin kirjoittanut. Kadi on iso, 176cm mutta Leevi oli ISO 189cm. Taitaa jäädä historiaan vielä pitkään meidän isoimmaksi vikellyshevoseksi.

Roy