Kohti syksyn koitoksia

Olemme rakentamassa syksyn kisoja varten kokoonpanot jotka haluavat / voivat lähteä meidän mukaan Karjaan, Salan ja PM kisoihin.
Heta tulee takaisin juniori tiimiin Jennin tilalle ja Meri + Amanda Petran ja Roosan tilalle Kadi tiimiin. Myös Hämeenlinnan tytöt lähtevät todennäköisesti mukaan yv:nä. Aikaa on vähän mutta kaikki ovat pitkän linjan vikeltäjiä ja todella hyviä niin uskon että saamme vielä vaikka mitä aikaiseksi. Minusta on myös erittäin hyvä että iso ryhmä suomesta on kilpailemassa sekä Salan kisoissa että PM kilpailuissa, osoittaaksemme että kyllä täältä ollaan tulossa ja kovaa. On myös muistettava että Salan kilpailuissa on kaksi ulkomaalaista tuomaria ja meidän näkemisestä on aina hyötyä.

Pohdimme myös että laittaisimme Aimen kaksi ja meidän neljä hevosta rekkaan ja ostettaisiin kaikki heinät sieltä säästääksemme rahaa. Periaatteessa on varmaan aika ahdasta mutta eihän matka ole kovin pitkä.

Topi ottaa vikellyksen aika rennosti, pukki on oiva väline rentoutumiseen auringossa.

Roy

Vikeltäjät ties missä

Taas kerran kohtaamme aina niin turhauttavat kesä katoamiset. Tuntuu joka kerta tosi ihmeelliseltä kun esim. joukkueet eivät koko kesän aikana saa yhtään treenikertaa jolloin kaikki olisi paikalla. Monelle tuntuu olevan marssijärjestys vapaa-aika, pojat, työ, vanhempien toivomukset ym. ja sitten vasta vikellys. Tämä tietysti turhauttaa ne jotka laittaa vikellyksen paljon korkeammalle listalle. Jos tulee este, niin miksi ei voi yrittää keskenään siirtää ja sopia milloin kaikille kävisi mieluimmin kun jättää vain tulematta. Tämän päivän tekniikalla sen pitäisi olla mahdollista. Ja tietysti tulee aina kesäkuumalla ilmoituksia että lopetan vikellyksen kokonaan. Tässä ei ainakaan ole mitään järkeä koska koko talvi on treenattu tämä kisakausi tähtäimellä ja sitten päätetään mitä kummallisista syistä lopettaa keskellä kesää.

Pohdimme aina Annin kanssa ratkaisua tähän. Pitäisikö määrittää minimi kertoja missä kaikki on paikalla, että suostumme lähtemään kisoihin. Yksi vaihtoehto on, että merkataan kerrat milloin on pakko olla paikalla jos haluaa säilyttää paikkansa. Tai onko se vain niin että valmennuskertoja on niin paljon, että vikeltäjille tulee hälläväliä meininki ja tuntuu, ettei tarvitse käydä joka kerta. On mietitty myös kuukauden taukoa keskellä kesää.

Paras ratkaisu mikä ehkä on toteutettavissa joskus, oli myös Geron mielipide, että pitäisi olla niin paljon vikeltäjiä että edustuspaikka ei olisi itsestään selvä. Silloin ne jotka laittaa vikellyksen alas listalle, eivät terrorisoi muita.

Koko tämä blogi teksti turhauttaa erittäin paljon minua. Minun elämä olisi paljon helpompaa ilman vikellystä, mutta haluan antaa kaiken tuen pienelle lajille ja nuorille joka haluavat harrastaa jotakin ja tulla ISONA joksikin. Ja tämä marmatus ei tarkoita että en ymmärtäisi että välillä on erittäin hyvä pitää vähän lomaa ja joskus on vain menoja jotka menne harrastuksen edelle. Saatte mielellään kommentoida näkemyksiäni tai heittää ideoita miten saataisiin kesät sujumaan paremmin.

Roy

ps. kun kerran aloitin niin miksi kaikki ei ymmärrä että hevonen on koulutettava vikellykseen, valmiita ei ole. Jos vikeltäjä treenaa itseänsä vuosia niin miksi jotkut kuvittelevat että hevosella se menee hetkessä.

ps. ps. kesä palasi